Tilaa uutiskirjeemme

Kuinka idea palvelusta lahjoittajille syntyi?

| Tuomo Salovuori | 10.10.2019
Noin seitsemän vuotta sitten istuin lounaspöydässä yrittäjä Sandor Enquistin seurassa. Muiden kuulumisten lomassa ystäväni mainitsi, että on harmi, ettei rahan lahjoittajilla ole saatavilla neuvontaa lahjoituskohdetta miettiessään.

Ansaintamielessä rahojaan sijoittavallahan on ulottuvillaan lukuisia neuvonantajia ja ammattilaisia, jotka auttavat sopivan kohteen löytymisessä ja kohteiden vertailussa.

Ajatus jäi mieleeni kytemään, ja muistan puhuneeni asiasta monen ihmisen kanssa lounaskeskustelumme jälkeen, kunnes ajatus hautautui joksikin aikaa. Ensimmäinen palanen tulevaan hankkeeseen oli kuitenkin löydetty.

Lahjoitus voi olla osaamista

Seuraavina vuosina olin paljon tekemisissä sosiaali- ja terveysjärjestöjen kanssa ja huomasin, että ruohonjuuritasolla järjestöjen toiminnassa oli usein tilanteita, joissa olisi kaivattu pientä apua esimerkiksi IT-laitteiden kanssa. Seurasin esimerkiksi yhden järjestön muuttoa kiinteistöstä toiseen. Asumisyksikön työntekijät olivat aivan huikeita osaajia kuntoutus- ja hoivatyössään, mutta muuton jälkeen televisiot (jotka olivat tärkeitä iäkkäille asukkaille) ja tietokoneet olivat viikkoja asentamatta.

Ajattelin silloin, että eräs ystävistäni olisi voinut laittaa laitteet kuntoon muutaman tunnin työllä, millä olisi ollut huomattava merkitys sekä asuisyksikön työntekijöille että asukkaille. Tiesin hyvin, että järjestöillä oli paljon myös muita asiantuntijatarpeita silloin tällöin.

Vapaaehtoisuus voisi olla siis muutakin kuin perinteistä seurustelua, ulkoiluapua tai tukihenkilötoimintaa.

Ajatus asiantuntijavapaaehtoisista lähti pikkuhiljaa kehittymään. Uskoin, että moni olisi valmis antamaan omaa työ- tai harrastuspohjaista osaamistaan muutamia tunteja kuukaudessa, ja tästä olisi suuri apu järjestöille. Vain järjestelmä tähän puuttui. Ehkä tämä voisi olla osa lahjoittamisen kehittämisen hanketta?

Yritys voi lahjoittaa aikaa

Muutama vuosi tästä olimme perustaneet Goodwill ry:n tukemaan FRIENDSHIP-ystäväsovelluksen kehitystä. Idea oli lähtenyt opiskelijoista, mutta mukaan oli yllättäen tullut myös oppilaitoksia, asiantuntijoita ja yrityksiä.

Työskenneltyäni itse pitkään järjestömaailmassa olin tottunut operoimaan tuttujen yhteistyökumppaneiden ja rahoituslähteiden kanssa. Olin yllättynyt yritysten valmiudesta antaa omaa panostaan merkitykselliseksi kokemaansa toimintaan, ja huomasin pro bono toiminnan olevan laajaa. Kuitenkin, vain suurimmat järjestöt pystyivät hyödyntämään sitä.

Asiantuntijaosaamisen lisäksi monien yritysten henkilöstöpolitiikkaan kuului antaa työntekijöille mahdollisuus käyttää vapaaehtoistyöhön muutamia päiviä vuodessa. Ajattelin, ettei tämän järjestäminen välttämättä ollut helppoa.

Järjestöt ja yritykset toimivat usein aivan kuin eri maailmassa, ja valmiita hyviä käytäntöjä ei ollut. Tarvittiin sillanrakentajaa.

Rahalahjoitus helpommaksi

Vaikka en ole mikään digiasiantuntija, aloin pyöritellä ajatusta siitä, voisiko lahjoittamisen kohteita etsiä myös verkkopalvelun kautta. Jos sosiaali- ja terveysjärjestöt ilmoittaisivat projekteistaan sekä asiantuntijavapaaehtoisten tarpeistaan, lahjoittavat voisivat kenties hakea kohteita alueittain ja työaloittain. Jos joku haluaisi lahjoittaa esimerkiksi lastensuojelulle kotipaikkakunnallaan, hän saisi näkyviin kotipaikkakuntansa lastensuojelun projektit, joihin tarvittaisiin tukea.

Lahjoittamiseen ja altruismiin liittyvät tutkimukset sekä käytännön kokemukseni kertoivat siitä, että mukanaolo merkityksellisissä jutuissa voi olla voimaannuttava kokemus myös lahjoittajille. Näytti siltä että ”hyvän tekeminen” olisi siis myös osa hyvinvointiamme hieman samaan tapaan kuin liikunta ja terveelliset elämäntavat. Itse asiassa näytti siltä, että kaikki osapuolet hyötyvät, kun jaamme jotakin omastamme ja osallistumme yhdessä merkityksellisisiin asioihin.

Uutisvirta, jota päivittäin seurasin, ei näyttänyt juuri nostavan esiin hyviä, positiivisia asioita, joissa yhdessä tehtiin maailmaa paremmaksi.

Lamauttavan uutisvirran vastapainoksi olisi nostettava myös hyviä, toivoa vahvistavia uutisia.

Voisiko nämä ajatukset sovittaa yhteen hankesuunnitelmaan?

Ajatusten kypsyessä huomasin sattumoisin sosiaali- ja terveysministeriön avustuskekus STEAn ideakilpailun, johon laitoin vuosien mittaan vähitellen kehittyneen idean. Olin iloisesti yllättynyt, kun kuulin sen päässeen jatkoon yhdessä 13 muun idean kanssa – yli sadan ehdotuksen joukosta. STEAn työpajoisssa hankeideaa kehiteltiin eteenpäin, ja keväällä 2019 saimme kokeilulle kolmen vuoden rahoituksen.

Tuomo Salovuori
Kirjoittaja on Goodwill ry:n perustaja ja puheenjohtaja.

Lue seuraavaksi

Yhteystiedot
Goodwill ry
Yliopistonkatu 5
00100 Helsinki
info@goodwillry.fi
Seuraa meitä
© 2020 Goodwill ry. Tietosuojaseloste