Rikastu lahjoittamalla

Pandemian aikana olemme nähneet monia todisteita siitä, että ihmiset eri puolilla maailmaa ovat ryhtyneet pitämään huolta toisistaan. Nämä uutiset ovat tuoneet poikkeusaikaan toivoa ja vahvistaneet kaikkien hyvinvointia. Goodwill -hanketta suunnitellessani minulla oli aavistus siitä, että lahjoittaminen ja toisten auttaminen on win- win toimintaa. Sen lisäksi, että lahjoituksen vastaanottaja saa apua, myös lahjoittajan hyvinvointi kasvaa ja usein tämä hyvä säteilee myös ympäristöön.

Samalla kun Goodwill-tiimimme on tehnyt työtä lahjoittamista helpottavan verkkopalvelun kehitystyön ja lahjoittamisen hyvien käytäntöjen parissa, olen itse perehtynyt tarkemmin lahjoittamisen hyvinvointivaikutuksiin. Tutkimustiedon kokoaminen on ollut inspiroiva löytöretki ja vahvistanut ennakko-oletuksiani lahjoittamisen hyvää tekevästä vaikutuksesta. Auttamishalun yleisyyttä ja sen hyvinvointivaikutuksia on tutkittu eri puolilla maailmaa, ja auttamishalun on todettu olevan universaali ilmiö. Hyvinvointivaikutuksia selittää osaltaan se, että hyvän tekeminen aktivoi aivojemme mielihyväaluetta. Joissakin kokeissa ihmisille on annettu pieni summa rahaa ja ohjeistettu heitä käyttämään se joko itsensä hemmotteluun tai vaihtoehtoisesti ostamaan lahja jollekin tai antamaan raha hyväntekeväisyyteen. Jälkimmäiset valinnat tehnyt ryhmä oli myöhemmin onnellisempi ja tyytyväisempi.

Tutkimusten mukaan myös yksi hyvä teko päivässä lisää tyytyväisyyttämme elämään. Sosiaalisen tuen antamisen muille on todettu vähentävän kuolleisuutta ja säännöllinen lahjoittaminen ennakoi alhaisempaa verenpainetta. Ikääntyneillä 40 dollarin käyttö hyväntekeväisyyteen kolmen viikon ajan laski verenpainetta yhtä paljon kuin liikunta. Auttavaisuuden on todettu vähentävän myös masennusta ja muita mielenterveysongelmia. Hyvinvointivaikutuksien syntymiseksi tutkijat ovat löytäneet kuitenkin joitakin reunaehtoja. Ensinnäkin lahjoittamisen täytyy olla aidosti vapaaehtoista. Tämän lisäksi lahjoittajan yhteys lahjoituksen vastaanottajien kanssa ja mahdollisuus nähdä avun vaikutukset vahvistavat hyvinvointivaikutuksia ja onnellisuutta.

Lahjoittamisen ja altruismin motiiveista löytyy myös paljon tekstiä. Osa tutkijoista kyseenalaistaa sen, voiko pyyteetöntä auttamishalua ja altruismia olla olemassakaan, sillä usein muiden auttamisen taustalla ajatellaan piilevän aina myös itsekkäitä motiiveja. Paljon pohdintoja löytyy myös siitä, miten auttaminen ja evoluutioon sisältyvä kilpailuasetelma voidaan sovittaa yhteen. Miten ihminen lajina on hyötynyt muiden auttamisesta? Kysymys herää varsinkin silloin, kun ihmiset näyttävät auttavan myös kaukana oman laumansa ulkopuolella olevia ihmisiä. Ehkä ihmisyydessä on muitakin vahvoja voimia kuin lajin säilymiseen liittyvä kilpailu, vaikka meitä on ahkerasti muistutettu elämisestä kilpailuyhteiskunnassa. 

Vaikka itsetutkistelu on monessa tilanteessa hyödyllistä, niin auttamisen motiivien syvälliseen penkomiseen ei tarvitse jumittua.  Voimme lahjoittamisen hyvinvointivaikutuksiin liittyvän tutkimuksen valossa tunnustaa sen, että auttamisemme takana on tosiaan myös itsekkäitä motiiveja. Ymmärrämme, että näin eläen voimme itsekin paremmin, ja lahjoittaessani aikaa tai rahaa molempien osapuolten hyvinvointi ja onnellisuus voi kasvaa. Tällaisen ”itsekkyyden tunnustaminen ” tekee lahjoittamisesta arkipäiväisempää ja poistaa siitä turhan sädekehän. Lahjoittaminen voi olla elämässämme liikunnan, terveen ravinnon ja luontoyhteyden kaltainen hyvinvointitekijä. Lisäbonuksena maailmankuvamme avartuu ja saamme hetkeksi ravisteltuna harteiltamme itsekeskeisyyden tuomia ahtaita näkymiä. Ollessamme kosketuksissa avuntarvitsijoihin voimme myös oppia heiltä monia asioita ja oman elämän murheetkin asettuvat oikeaan perspektiiviin. 

Olet tervetullut mukaan kehittämään hyvinvointia vahvistavan lahjoittamisen eri muotoja liittymällä Goodwill ry:n jäseneksi.

Kuinka idea palvelusta lahjoittajille syntyi?

Noin seitsemän vuotta sitten istuin lounaspöydässä yrittäjä Sandor Enquistin seurassa. Muiden kuulumisten lomassa ystäväni mainitsi, että on harmi, ettei rahan lahjoittajilla ole saatavilla neuvontaa lahjoituskohdetta miettiessään. 

Ansaintamielessä rahojaan sijoittavallahan on ulottuvillaan lukuisia neuvonantajia ja ammattilaisia, jotka auttavat sopivan kohteen löytymisessä ja kohteiden vertailussa.

Ajatus jäi mieleeni kytemään, ja muistan puhuneeni asiasta monen ihmisen kanssa lounaskeskustelumme jälkeen, kunnes ajatus hautautui joksikin aikaa. Ensimmäinen palanen tulevaan hankkeeseen oli kuitenkin löydetty.

Lahjoitus voi olla osaamista

Seuraavina vuosina olin paljon tekemisissä sosiaali- ja terveysjärjestöjen kanssa ja huomasin, että ruohonjuuritasolla järjestöjen toiminnassa oli usein tilanteita, joissa olisi kaivattu pientä apua esimerkiksi IT-laitteiden kanssa. Seurasin esimerkiksi yhden järjestön muuttoa kiinteistöstä toiseen. Asumisyksikön työntekijät olivat aivan huikeita osaajia kuntoutus- ja hoivatyössään, mutta muuton jälkeen televisiot (jotka olivat tärkeitä iäkkäille asukkaille) ja tietokoneet olivat viikkoja asentamatta.

Ajattelin silloin, että eräs ystävistäni olisi voinut laittaa laitteet kuntoon muutaman tunnin työllä, millä olisi ollut huomattava merkitys sekä asuisyksikön työntekijöille että asukkaille. Tiesin hyvin, että järjestöillä oli paljon myös muita asiantuntijatarpeita silloin tällöin.

Vapaaehtoisuus voisi olla siis muutakin kuin perinteistä seurustelua, ulkoiluapua tai tukihenkilötoimintaa.

Ajatus asiantuntijavapaaehtoisista lähti pikkuhiljaa kehittymään. Uskoin, että moni olisi valmis antamaan omaa työ- tai harrastuspohjaista osaamistaan muutamia tunteja kuukaudessa, ja tästä olisi suuri apu järjestöille. Vain järjestelmä tähän puuttui. Ehkä tämä voisi olla osa lahjoittamisen kehittämisen hanketta?

Yritys voi lahjoittaa aikaa

Muutama vuosi tästä olimme perustaneet Goodwill ry:n tukemaan FRIENDSHIP-ystäväsovelluksen kehitystä. Idea oli lähtenyt opiskelijoista, mutta mukaan oli yllättäen tullut myös oppilaitoksia, asiantuntijoita ja yrityksiä.

Työskenneltyäni itse pitkään järjestömaailmassa olin tottunut operoimaan tuttujen yhteistyökumppaneiden ja rahoituslähteiden kanssa. Olin yllättynyt yritysten valmiudesta antaa omaa panostaan merkitykselliseksi kokemaansa toimintaan, ja huomasin pro bono toiminnan olevan laajaa. Kuitenkin, vain suurimmat järjestöt pystyivät hyödyntämään sitä. 

Asiantuntijaosaamisen lisäksi monien yritysten henkilöstöpolitiikkaan kuului antaa työntekijöille mahdollisuus käyttää vapaaehtoistyöhön muutamia päiviä vuodessa. Ajattelin, ettei tämän järjestäminen välttämättä ollut helppoa.

Järjestöt ja yritykset toimivat usein aivan kuin eri maailmassa, ja valmiita hyviä käytäntöjä ei ollut. Tarvittiin sillanrakentajaa.

Rahalahjoitus helpommaksi

Vaikka en ole mikään digiasiantuntija, aloin pyöritellä ajatusta siitä, voisiko lahjoittamisen kohteita etsiä myös verkkopalvelun kautta. Jos sosiaali- ja terveysjärjestöt ilmoittaisivat projekteistaan sekä asiantuntijavapaaehtoisten tarpeistaan, lahjoittavat voisivat kenties hakea kohteita alueittain ja työaloittain. Jos joku haluaisi lahjoittaa esimerkiksi lastensuojelulle kotipaikkakunnallaan, hän saisi näkyviin kotipaikkakuntansa lastensuojelun projektit, joihin tarvittaisiin tukea.

Lahjoittamiseen ja altruismiin liittyvät tutkimukset sekä käytännön kokemukseni kertoivat siitä, että mukanaolo merkityksellisissä jutuissa voi olla voimaannuttava kokemus myös lahjoittajille.  Näytti siltä että ”hyvän tekeminen” olisi siis myös osa hyvinvointiamme hieman samaan tapaan kuin liikunta ja terveelliset elämäntavat. Itse asiassa näytti siltä, että kaikki osapuolet hyötyvät, kun jaamme jotakin omastamme ja osallistumme yhdessä merkityksellisisiin asioihin. 

Uutisvirta, jota päivittäin seurasin, ei näyttänyt juuri nostavan esiin hyviä, positiivisia asioita, joissa yhdessä tehtiin maailmaa paremmaksi.

Lamauttavan uutisvirran vastapainoksi olisi nostettava myös hyviä, toivoa vahvistavia uutisia.

Voisiko nämä ajatukset sovittaa yhteen hankesuunnitelmaan?

Ajatusten kypsyessä huomasin sattumoisin sosiaali- ja terveysministeriön avustuskekus STEAn ideakilpailun, johon laitoin vuosien mittaan vähitellen kehittyneen idean. Olin iloisesti yllättynyt, kun kuulin sen päässeen jatkoon yhdessä 13 muun idean kanssa – yli sadan ehdotuksen joukosta. STEAn työpajoisssa hankeideaa kehiteltiin eteenpäin, ja keväällä 2019 saimme kokeilulle kolmen vuoden rahoituksen.


Tuomo Salovuori

Puheenjohtaja,
Goodwill ry