Into-Digital mukaan verkkopalvelun kehitystyöhön

Yhdistyksen henkilöstömuutosten lisäksi syksy tuo mukanaan myös uusia tuulia kehitystyön saralta. Goodwill ry:n suunnitteleman verkkopalvelun teknisen toteutuksen kilpailutus on saatu päätökseen. Yhteinen näkemys löytyi palkitun verkkopalveluiden toteuttaja Into-Digitalin kanssa ja yhteistyö heidän kanssaan on aloitettu syyskuussa 2020. Goodwill ry:llä seurataan innostuneesti viimeisen vuoden aikana tehtyjen suunnitelmien siirtymistä kohti käytännön lopputulosta.

Into-Digital hyödyntää suunnittelutyössään erityisesti palvelumuotoilun keinoja ja toimisto on työskennellyt järjestösektorilla myös muiden toimijoiden, kuten Lastenklinikoiden Kummit ry:n kanssa. Yrityksenä Into-Digitalilla on sydän paikallaan, joten tämä sopi hyvin myös Goodwillin arvomaailmaan.

Yhteistyön hedelmistä tullaan tiedottamaan syksyn aikana yhdistyksen verkkosivuilla. Olethan kuulolla!

Goodwill ry:n tiimi vahvistuu

Goodwill ry:ssä on tapahtunut syksyn myötä henkilöstömuutoksia. Projektin johdossa toiminut projektipäällikkö Marika Leed on jatkanut uusiin haasteisiin ja hänen tehtävässään jatkaa Goodwill ry:n hallituksessa aiemmin toiminut Tuomo Salovuori. Tuomo on toiminut tiiviisti Goodwill ry:n ydinhankkeiden taustavoimana ja hänellä on pitkä kokemus järjestötyöstä. Tuomo on työskennellyt muun muassa Sininauhaliitolle kehittäen järjestöjen Green Care-toimintaa. Goodwill ry:n hallituksen puheenjohtajana jatkaa Nyyti ry:n kehittämispäällikkö Leena Tuuttila.

Goodwill ry:n viestinnästä vastaa syyskuusta alkaen viestintä- ja markkinointisuunnittelija Irina Ahonen. Irina on taustaltaan sairaanhoitaja ja digitaalisen viestinnän medianomi. Hän tuntee erityisesti psykiatrian järjestökenttää ja on aiemmin työskennellyt terveydenhuoltoalalla muun muassa viestintäkoordinaattorin tehtävissä.

Vastaa kyselyyn pro bono- ja yritysvapaaehtoistyöstä

Goodwill ry kehittää STEAn rahoituksella uusia tapoja rahan ja asiantuntemuksen lahjoittamiseen sosiaali- ja terveysjärjestöille. Kehittämistyön pohjaksi selvitämme kyselyllä, saavatko sote-alan järjestöt tällä hetkellä maksutonta asiantuntija-apua (pro bono) yksityishenkilöiltä tai yrityksiltä, tai tarjoavatko yritykset henkilökunnalleen mahdollisuuden tehdä vapaaehtoistyötä työajalla alan järjestöissä.

Toivomme vastauksia koko sote-järjestökentältä. Voit vastata kyselyyn anonyymisti.

Siirry kyselyyn tästä >

Korona on vähentänyt lahjoittamista

Suomalaiset ovat tuoreen selvityksen mukaan vähentäneet koronatilanteen takia merkittävästi lahjoitusten antamista. Kun yleensä 73 % suomalaisista osallistuu jollain tavoin hyväntekeväisyyteen, nyt puolet suomalaisista ilmoitti Vastuullinen lahjoittaminen VaLa ry:n tutkimuksessa, ettei ole osallistunut hyväntekeväisyyteen millään tavoin.

Järjestöjen taloustilanne on heikentynyt, ja lähes puolet niistä on kertonut joutuneensa perumaan muun muassa erilaisia hyväntekeväisyystapahtumia.

Tutkimuksen toteutti IRO Research Oy huhtikuun lopulla. Vastaajamäärä oli 1000.

Lue lisää VaLa ry:n sivuilta

Goodwill ❤️ Vincit

Goodwill ry on valinnut digitaalisen lahjoitusalustan palvelumuotoilukumppaniksi Vincitin, jonka käyttäjälähtöinen ja arvokeskeinen lähestymistapa on ollut hyvä pohja yhteistyön aloittamiselle. Työtä on nyt takana yhden sprintin verran, joten kysyimme Vincitin Design Lead Heidi Majurilta ensitunnelmia.

Miltä tuntui lähteä mukaan projektiin?

“Upeaa tehdä digitaalista lahjoitusalustaa yhteistyössä Goodwill ry:n kanssa. Palvelukokonaisuus rakentaa parempaa huomista, tuo avuntarpeita näkyväksi, auttaa konkreettisesti ihmisiä ja tuo ihmisille hyvää mieltä lisäämällä merkityksellisyyden kokemusta. Projektista tulee väistämättä hyvä mieli, kun pääsemme omalla työllä suunnittelemaan vaikuttavia palveluja.”

Onko vastaan tullut jokin näkökulma lahjoittamiseen, jota ennen et ole tullut ajatelleeksi?

"Uusia näkökulmia lahjoittamisen mekanismeista ja oivalluksia palvelukokonaisuuteen syntyy jatkuvasti projektitiimissä. Lahjoitusalustan myötä on mahdollista tuoda esimerkiksi pieniä järjestöjä näkyville ja ihmisten tietoisuuteen. Yhdellä sivustolla voi selailla eri kohteita ja löytää helposti myös sellaisia kohteita, joista ei aiemmin ole ollut tietoinen.”

Millaista on tehdä design-projektia etänä?

“Projekti on tähän asti onnistunut erinomaisesti etäyhteyksin. Kasvotusten tehtäviä tutkimushaastatteluja, workshopeja ja kohtaamisia kahvikupposten äärellä tulemme varmasti kaipaamaan. Yhteys ihmisiin, palvelun käyttäjiin ja organisaation henkilöihin on tärkeää. Etäyhteyksin onnistuvat niin projektin työpajat kuin tiivis yhteydenpito, kun tekeminen suunnitellaan ja rytmitetään ennalta projektitiimin tarpeet huomioiden.”

Lahjoitusalusta suunnittelutyö valmistuu kesän alussa, ja alustan kehittäminen jatkuu teknisen toteutuskumppanin kilpailutuksella.

Jäsenhakemuksen voi nyt tehdä verkossa

Goodwill ry:n jäseneksi voi nyt liittyä helposti täyttämällä jäsenhakemuksen verkossa. Voit liittyä joko varsinaiseksi jäseneksi tai kannatusjäseneksi. Kannatusjäseniä voivat yksityishenkilöiden lisäksi olla myös oikeuskelpoiset yhteisöt, jotka haluavat tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.

Varsinaisilta jäseniltä ja kannattavilta jäseniltä peritään vuosimaksu, jonka suuruus vahvistetaan vuosikokouksessa. Jäsenhakemukset käsittelee ja hyväksyy yhdistyksen hallitus

Jäsenmaksut 2020

Liity jäseneksi täyttämällä jäsenhakemus.

Lisätietoja

Tuomo Salovuori, puheenjohtaja
tuomo.salovuori@goodwillry.fi

Työpajoissa tunnistettiin lahjoittamisen esteitä

Järjestimme Goodwill ry:ssä loppuvuodesta kaksi työpajaa, joissa tunnistettiin lahjoittamisen esteitä Suomessa. Järjestötyöpajoissa ja koottiin yhteen myös järjestöjen varainhankinnan haasteita ja visioitiin varainhankinnan tulevaisuutta.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen varainhankinnan etuna nähtiin, että teemme työtä “lähellä ihmistä“, ja todelliset avuntarpeet motivoivat lahjoittamaan. Osallistujat nostivat myös esiin, että yhteiskunnassa on nousussa hyvän tekeminen ja “merkityksellisyyden eetos”. Haasteina osallistujat näkivät ympäristöteemojen nousun julkiseen keskusteluun, yliopistot ja muut suuret varainhankkijat sekä jatkuvan projektikehittämisen vakituisen toiminnan kustannuksella.

Käytännön tasolla nostettiin esiin kolme lahjoittamisen estettä, joihin järjestöt voisivat yhdessä pyrkiä vaikuttamaan. Moni lahjoittaja ajattelee julkisen sektorin jo ”hoitavan hommat”. Osa lahjoittajista taas pelkää, että raha menee hallintokuluihin. Kolmantena todettiin, että tiedon saaminen hyvistä kohteista voi olla vaikeaa.

Varainhankkijoiden työn haasteina tuotiin esiin mm. työn yksinäisyys, puutteelliset resurssit sekä erottautuminen ja oman tarpeen perustelu lahjoittajille. Uusina varainhankinnan mahdollisuuksina nähtiin sähköisten alustojen ja joukkorahoituksen hyödyntäminen, kampanjointi yhdessä samantyyppisten teemojen ympärillä sekä yritysmaailmasta oppiminen.

Haluatko sinä mukaan kehittämään ja pilotoimaan lahjoitusalustaa? Ilmoittaudu mukaan kehitysryhmään tällä lomakkeella.

Varainhankinta helpottuu maaliskuussa

Uusi rahankeräyslaki, joka helpottaa järjestöjen varainhankintaa, astuu voimaan 1. maaliskuuta. Jatkossa pienimuotoisen rahankeräyksen voi tehdä ilman lupahakemusta, ilmoittamalla siitä poliisilaitokselle.

Pienkeräysilmoituksen perusteella voi kerätä lahjoituksia enintään 10 000 euroa. Kampanja saa olla käynnissä kolme kuukautta, ja pienkeräyksen voi järjestää kahdesti vuodessa. Keräyksiä voivat pääasiassa järjestää tahot, jotka voivat saada rahankeräysluvan.

Poliisi käsittelee pienkeräysilmoitukset viiden arkipäivän kuluessa. Varsinaiset rahankeräysluvat ovat uuden lain voimaantulon jälkeen voimassa toistaiseksi, kun ne aiemmin ovat olleet määräaikaisia.

Lue lisää arpajaishallinnon sivuilta >>

Kokoamme suomalasia tarinoita lahjoittamisesta

Lahjoittamista on tutkittu Suomessa toistaiseksi vähän. Emilia Järvenpää Itä-Suomen yliopistosta tekee aiheesta parhaillaan tutkielmaa Goodwill ry:n tilauksesta. Hän tarkastelee työssä, millaista tarinaa suomalaiset rakentavat itsestään lahjoittajina, ja onko tunnistettavissa suomalaisia “lahjoittajaidentiteettejä”.

Järvenpää opiskelee pääaineenaan sosiaalipsykolgiaa ja toteuttaa työn laadullisin menetelmin, haastattelemalla lahjoittajia ja analysoimalla, millaisia merkityksiä lahjoittamiseen liitetään ja mitä se haastatelluille antaa. 

Jos ole kiinnostunut osallistumaan haastatteluun, voit ottaa yhteyttä tutkielman kirjoittajaan os. emiliaja@student.uef.fi.

Opiskelijat mukaan kehittämään

Lahjoituspalvelun kehittämisessä on keväällä 2020 mukana kaksi pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulua, Laurea ja Haaga-Helia.

Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat rakentavat Digitaalisten palveluiden käyttäjäkeskeinen suunnittelu -kurssilla konsepteja ja valmiita toiminnallisia prototyyppejä lahjoituspalvelulle. Mukana ideoinnissa on koko kurssi eli lähes 30 tulevaa maisteria.

Haaga-Helian kandiopiskelijat Santeri, Janina, Elina ja Linda puolestaan testaavat digitaalisten palveluiden monialaprojektissa, millaisilla digitaalisilla sisällöillä lahjoituspalvelun asiakkaita kannattaa lähestyä.

Yhteistyö korkeakoulujen kanssa käynnistyi jo syksyllä, kun Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijat kartoittivat lahjoittamisen megatrendejä.

"Pienelle järjestölle yhteistyöprojektit korkeakoulujen kanssa ovat merkittävä kumppanuus", projektipäällikkö Marika Leed toteaa. "Meille on korvaamatonta, että saamme ideointiin mukaan kymmenittäin luovia ja innokkaita opiskelijoita".

Projekti Haaga-Helialaisten kanssa alkoi näissä tunnelmissa.