Rikastu lahjoittamalla

mennessä | 23.04.2020 | Blogi

Pandemian aikana olemme nähneet monia todisteita siitä, että ihmiset eri puolilla maailmaa ovat ryhtyneet pitämään huolta toisistaan. Nämä uutiset ovat tuoneet poikkeusaikaan toivoa ja vahvistaneet kaikkien hyvinvointia. Goodwill -hanketta suunnitellessani minulla oli aavistus siitä, että lahjoittaminen ja toisten auttaminen on win- win toimintaa. Sen lisäksi, että lahjoituksen vastaanottaja saa apua, myös lahjoittajan hyvinvointi kasvaa ja usein tämä hyvä säteilee myös ympäristöön.

Samalla kun Goodwill-tiimimme on tehnyt työtä lahjoittamista helpottavan verkkopalvelun kehitystyön ja lahjoittamisen hyvien käytäntöjen parissa, olen itse perehtynyt tarkemmin lahjoittamisen hyvinvointivaikutuksiin. Tutkimustiedon kokoaminen on ollut inspiroiva löytöretki ja vahvistanut ennakko-oletuksiani lahjoittamisen hyvää tekevästä vaikutuksesta. Auttamishalun yleisyyttä ja sen hyvinvointivaikutuksia on tutkittu eri puolilla maailmaa, ja auttamishalun on todettu olevan universaali ilmiö. Hyvinvointivaikutuksia selittää osaltaan se, että hyvän tekeminen aktivoi aivojemme mielihyväaluetta. Joissakin kokeissa ihmisille on annettu pieni summa rahaa ja ohjeistettu heitä käyttämään se joko itsensä hemmotteluun tai vaihtoehtoisesti ostamaan lahja jollekin tai antamaan raha hyväntekeväisyyteen. Jälkimmäiset valinnat tehnyt ryhmä oli myöhemmin onnellisempi ja tyytyväisempi.

Tutkimusten mukaan myös yksi hyvä teko päivässä lisää tyytyväisyyttämme elämään. Sosiaalisen tuen antamisen muille on todettu vähentävän kuolleisuutta ja säännöllinen lahjoittaminen ennakoi alhaisempaa verenpainetta. Ikääntyneillä 40 dollarin käyttö hyväntekeväisyyteen kolmen viikon ajan laski verenpainetta yhtä paljon kuin liikunta. Auttavaisuuden on todettu vähentävän myös masennusta ja muita mielenterveysongelmia. Hyvinvointivaikutuksien syntymiseksi tutkijat ovat löytäneet kuitenkin joitakin reunaehtoja. Ensinnäkin lahjoittamisen täytyy olla aidosti vapaaehtoista. Tämän lisäksi lahjoittajan yhteys lahjoituksen vastaanottajien kanssa ja mahdollisuus nähdä avun vaikutukset vahvistavat hyvinvointivaikutuksia ja onnellisuutta.

Lahjoittamisen ja altruismin motiiveista löytyy myös paljon tekstiä. Osa tutkijoista kyseenalaistaa sen, voiko pyyteetöntä auttamishalua ja altruismia olla olemassakaan, sillä usein muiden auttamisen taustalla ajatellaan piilevän aina myös itsekkäitä motiiveja. Paljon pohdintoja löytyy myös siitä, miten auttaminen ja evoluutioon sisältyvä kilpailuasetelma voidaan sovittaa yhteen. Miten ihminen lajina on hyötynyt muiden auttamisesta? Kysymys herää varsinkin silloin, kun ihmiset näyttävät auttavan myös kaukana oman laumansa ulkopuolella olevia ihmisiä. Ehkä ihmisyydessä on muitakin vahvoja voimia kuin lajin säilymiseen liittyvä kilpailu, vaikka meitä on ahkerasti muistutettu elämisestä kilpailuyhteiskunnassa. 

Vaikka itsetutkistelu on monessa tilanteessa hyödyllistä, niin auttamisen motiivien syvälliseen penkomiseen ei tarvitse jumittua.  Voimme lahjoittamisen hyvinvointivaikutuksiin liittyvän tutkimuksen valossa tunnustaa sen, että auttamisemme takana on tosiaan myös itsekkäitä motiiveja. Ymmärrämme, että näin eläen voimme itsekin paremmin, ja lahjoittaessani aikaa tai rahaa molempien osapuolten hyvinvointi ja onnellisuus voi kasvaa. Tällaisen ”itsekkyyden tunnustaminen ” tekee lahjoittamisesta arkipäiväisempää ja poistaa siitä turhan sädekehän. Lahjoittaminen voi olla elämässämme liikunnan, terveen ravinnon ja luontoyhteyden kaltainen hyvinvointitekijä. Lisäbonuksena maailmankuvamme avartuu ja saamme hetkeksi ravisteltuna harteiltamme itsekeskeisyyden tuomia ahtaita näkymiä. Ollessamme kosketuksissa avuntarvitsijoihin voimme myös oppia heiltä monia asioita ja oman elämän murheetkin asettuvat oikeaan perspektiiviin. 

Olet tervetullut mukaan kehittämään hyvinvointia vahvistavan lahjoittamisen eri muotoja liittymällä Goodwill ry:n jäseneksi.

Tuomo Salovuori:

Kirjoittaja on Goodwill ry:n perustaja ja puheenjohtaja.
 

Lue seuraavaksi